Sniif… Ohi on :/

Tässä se sitten oli. Sain Snyltäni joulukuisen paljastuspaketin. Pakettien takaa löytyi Lila ja pakko tunnustaa, että vähän näin olin arvellutkin, mutta vain pari päivää, koska viime lauantaina ihan sattumalta löysin tieni hänen blogiinsa. Koska hänen tapansa kirjoittaa miellytti minua luin blogia aika pitkästi taaksepäin ja mitä näinkään.. Juuri samanlaisen silmukkamerkin kuin olin itse saanut. Ajattelin että vaikka moni silmukkamerkkejä tekee niin ei oikein voi olla sattumaa, että juuri samanlainen..

Lila ihanainen… Kiitos tuhannesti jokaisesta paketista, välimuistamisesta, korteista ja kauniista sanoista! ❤
Olet ilahduttanut minua niin monet kerrat ja yhtä monta kertaa pelastanut päiväni!

Eikä tämä joulukuun paketti ollenkaan tehnyt poikkeusta. Tiesin jo ennenkuin paketin avasin, että se tulee olemaan mieleiseni. Niin taitavasti olet paketit koonnut jokainen kerta.
Tällä kertaa paketti oli lilan värinen, mikä olikin hauskaa, koska jo ennenkuin kortin luin tiesin arveluni osuneen oikeaan.
Kuva tietenkin näyttää värit väärin, kuinka paljon helpompaa onkaan kuvata valoisaan vuodenaikaan..

Tuo puikkomittari on lähes nerokas! Aina mukana versi sopii minulle hienosti, kun koskaan ei tapaa mittaria olla lähellä silloin kun sitä tarvitsee.. Koska meille ei voi kissan kiusaksi joulukuusta ottaa löytää kaunis joulupallo paikkansa keittiön lampusta 😉
Lakritsat ei meinanneet malttaa kuvausta odottaa 😉 ja lanka sitten.. Vooih!! Väreiltään melkein huutaa päästä revontuli-huiviksi, mutta niitä minulla on aika monta, että pitää tässä hieman malttaa mielensä ja miettiä asiaa muutaman kerran.

 

Ja siis olihan Lila minua muistanut sillä välillä, kun siellä Turussa olin. Heti kotiin tultuani NuoriMies kiikutti kuoren minulle sanoen, että tämä taitaa sinua eniten kiinnostaa..
Tiesinkin kuoressa olevan langan, josta saan punaiseen hameeseeni alimmaisen röyhelön. On muuten kohta valmiskin.
Kuoresta löytyi nämä:

 

Nyt tässä taitaa mennä hetki totutella ajatukseen sny-kierroksen päättymisestä… Haikeaa…